”Häpeä itseäsi!”
”Mene nurkkaan häpeämään!”
”Häpeäisit edes!”
Ehkä ne tulevat mieleen vanhoista suomalaisleffoista, mutta niiden sanoma kaikuu voimakkaasti tähänkin päivään. On hurjaa ajatella, miten paljon häpeää on käytetty ja käytetään lastenkasvatuksessa, parisuhteissa, hengellisessä elämässä, työpaikoilla jne. Häpeän avulla on koitettu saada aikaan jotain muutosta, mutta millaiseen muutokseen häpeä on meitä oikeasti johtanut?
Olen kokenut elämäni aikana paljon häpeää. Pahinta on ollut häpeä omasta olemassaolosta (tuntuu hurjalta edes kirjoittaa se), mutta olen kokenut häpeää myös muiden ikävien sanojen tai käytöksen tähden sekä omien epäonnistumisieni tähden. Jos häpeä siis tekisi jotain hyvää ihmiselle, niin minun elämäni olisi pitänyt olla aika täydellistä jo vuosia sitten. Mutta häpeä ei ole tehnyt minulle mitään hyvää. Päinvastoin.
Häpeä on tuonut elämääni paljon arvottomuuden tunnetta, itsevihaa, alakuloa, pelkoa ja piiloutumista. Se on saanut minut ajattelemaan sellaisia ajatuksia kuin:
”Olen niin tyhmä ihminen, miten saatoin tehdä noin!”
”Kukaan ei voi rakastaa minua tällaisena!”
”Minä en voi paljastaa sydäntäni kenellekään, koska muuten minut varmasti hylätään.”
Kymmenen vuotta sitten elämässäni tuli aika, kun kaikki kätkemäni kipu alkoi nousta pintaan. Myös minun häpeäni. Tiedätkö, kun on ajatellut ja tuntenut jotain vuosien ajan, siitä tulee aivan kuin osa itseä ja omaa persoonaa. Minä oikeasti ajattelin, että Carita on tällainen, joka piiloutuu ja häpeää itseään ja että se nyt vaan kuuluu minun elämääni. Mutta ei. Ymmärsin vihdoin, että kantamani häpeä oli saanut minut uskomaan valheita itsestäni. Ja siitä hetkestä alkoi minun matkani kohti vapautta häpeän kahleista.
Joku viisas on sanonut, että et voi estää lintua lentämästä pääsi yllä, mutta voit estää sitä rakentamasta pesää päähäsi. Se on niin totta ja pätee myös häpeään. Et voi estää häpeän ajatuksia lentämästä pääsi yllä, mutta voit estää niitä asettumasta mieleesi ja sydämeesi asumaan. Joskus siihen voi tarvita ammattiauttajan apua, joskus riittää se, että alat tiedostaa millaisia ajatuksia mielessäsi liikkuu ja päätät mille ajatuksille et enää anna valtaa elämässäsi.
Häpeästä vapautuminen on matka meille jokaiselle. Ja siihen matkaan sisältyy olennaisesti se, että etsimme uusia tapoja käsitellä itseämme, ihmissuhteitamme, kokemuksiamme ja epäonnistumisiamme... Sellaisia tapoja kuten usko, toivo ja rakkaus. Erityisesti rakkaus, sillä se on toimivin ja paras tapa kaikista. Aina.
Love, Carita
Kaunis teksti, kiitos siitä
VastaaPoistaKiitos Elise <3
Poista❤️
VastaaPoista❤️😊
Poista