toukokuuta 22, 2018

”Äiti katso kuinka kaunis mä oon!”


Minä muistan, kun tyttäreni oli pieni tyttö ja pukeutui johonkin ihanaan mekkoon ja pyysi minua katsomaan kuinka kaunis hän on. Se oli niin suloista ja se kosketti minua jollain syvällä tavalla. Ehkä siksi, että minäkin olin joskus sellainen pieni tyttö, joka uskoi olevansa valloittava ja ihana. Surullista kyllä vuosien varrella asiat alkoivat muuttua ja pieni pala kerrallaan minun itseluottamukseni karisi pois. 


Aikuiseksi tultuani en oikein enää tiennyt kuka olin. Olin niin tottunut miellyttämään muita ja arvioimaan itseäni sen perusteella miten muut minua kohtelivat, että unohdin kokonaan tutustua siihen kuka minä oikeasti olin. En tiennyt syvällisellä tavalla mitä minä itse ajattelin ja tunsin ja halusin. Olin vain olemassa jonkinlaisena sivuhenkilönä muiden ihmisten tarinoissa. 


Niin… enkä enää huudellut ketään katsomaan kuinka kaunis olin. En enää tuntenut omaa tai muiden riemua siitä, että olin olemassa. Kadotin sen riemun tunteen jonnekin. Ehkä niihin ikäviin sanoihin, joita kuulin tai niihin asioihin, joita koin. Sydämeni särkyi kuin huomaamattani ja minusta tuli aikuinen, joka syvällä sydämessään ei pitänyt siitä kuka oli eikä enää uskonut omaan arvoonsa tai ainutlaatuisuuteensa.


Tiedätkö, meillä kaikilla on omat tarinamme ja omat sydäntäsärkevät tapahtumat elämässämme. Lapsena emme voineet ikäville asioille oikein mitään. Emme voineet tehdä sille mitään, jos meille ei osattu antaa aikaa tai huomiota tai rohkaisevia sanoja. Emme voineet sille mitään, jos meitä kiusattiin koulussa tai olimme yksinäisiä. Olisimme tarvinneet siihen jonkun aikuisen tukea ja apua. 

Mutta kun meistä on tullut aikuisia, saamme vihdoin valita itse jäämmekö lapsuuden kipuihin ja kokemiemme surullisten tapahtumien vankilaan vai vapautammeko itsemme ja tulemmeko sellaisiksi kuin meidän alunperinkin olisi kuulunut olla. Sellaisiksi, kuin olimme joskus pienenä: vapaita ja luottavaisia ja varmoja itsestämme. En nimittäin usko, että ketään meistä tarkoitettiin elämään huonon itsetunnon tai pelon kanssa. En usko, että ketään meistä tarkoitettiin vain sivuhenkilöksi muiden tarinoihin. 

Joten ehkä kysymykseksi jää, kuinka voimallisia ihmisiä me uskomme olevamme. Voimallisuudella tarkoitan sitä, uskommeko voivamme vaikuttaa itseemme ja elämäämme huolimatta menneisyydestämme ja tämänhetkisistä olosuhteistamme... Minä tiedän, että sinussa ja minussa on PALJON enemmän sisäistä voimaa ja potentiaalia kuin osaamme kuvitellakaan. Tämän ymmärtäminen on muuttanut minun elämääni suurella tavalla ja muuttaa sitä yhä edelleen.

Jos sinun on vaikea uskoa omaan arvoosi ja voimallisuuteesi tai esimerkiksi siihen, että pystyt käsittelemään omia tunteitasi ja löytämään terveitä ihmissuhteita, minä haluan auttaa sinua sinun matkallasi eteenpäin! Kesällä aloitan uuden verkkokurssin “Kaunis, viisas & vahva”, joka on tarkoitettu kaiken ikäisille naisille. Teen kurssin siksi, että sinun ei tarvitsisi enää tuhlata aikaa huonoon itsetuntoon ja voimattomuuteen vaan voisit olla se kaunis, viisas ja rohkea nainen, joka kulkee omia tavoitteitaan kohti ja elää haluamaansa elämää!

Maxwell Maltz sanoi joskus: “Huono itsetunto on kuin ajaisi läpi elämän käsijarru päällä.” Ja se on niin totta! Ajattele millaista elämäsi olisi ilman tuota käsijarrua? Ajattele, jos voisitkin täyttää sydämessäsi olevia unelmia ja olla sellainen nainen, joka olet aina halunnut olla ja joka ehkä olet aina tiennytkin olevasi...

Love, Carita

Ps. Ilmoitan, kun verkkokurssille ilmoittautuminen aukeaa ❤️ Sillä välin voit liittyä Sinä olet kaunis -yhteisön sisäpiiriin ja saat postauksia, jotka vahvistavat ITSETUNTOASI ja ITSEVARMUUTTASI ja kuulet myös ensimmäisten joukossa kurssin alkamisesta! Liity mukaan tästä linkistä 💌

Ei kommentteja

Lähetä kommentti